maanantai 20. elokuuta 2012

Simba, Bumba ja kumppanit


Täällä taas, parin päivän blogi-hiljaisuuden jälkeen. Hiljaiseloon on toki ollut syy. Lähdin nimittäin lauantai-aamuna italialaisen Silvian ja englantilaisen Lauran kanssa safarille Mikumin kansallispuistoon! Reissu oli monessakin suhteessa jälleen hyvin vaikuttava. Ensiksikin matkalla nähdyt maisemat olivat huikeat, vaihdellen vuoristoisista ja viheriöivistä maisemista punertavan ruskeaan, kuivaan ja karuun maastoon. Kuljimme myös äärimmäisen köyhien kylien läpi, jossa ihmiset asuvat savimajoissa ja joista lapset kulkevat kouluun jalkaisin jopa tuntien matkoja!

Matkaan meni viisi tuntia, joskin se taittui hyvin nopeasti hyvässä seurassa keskustellen mm. Tansanian sosiaaliturvasta (jota ei käytännössä ole). Perille päästyä meillä oli vielä valoisaa aikaa jäljellä 1,5h ja päätimme käyttää sen heti hyväksi ajamalla sisälle puistoon. Näimmekin heti ensimmäisenä iltana lähietäisyydeltä krokotiilin, virtahepoja, seeproja, norsuja, kirahveja, puhveleita (onko se suomeksi puhveli?) ja bumban (onko se suomeksi villisika?). Pahoitteluni suomenkielen taidoista, mutta en sanakirjasta löytänyt noita sanoja ja koko viikonlopun käytettyäni ilmaisua puheveli ja bumba, en löydä enää muuta ilmaisua :)

Ohjeistuksia lukemalla sekä minulla että matkakumppaneilla oli käsitys, että yöpyisimme teltassa. Siihen olimme valmistautuneet ja voitte vain kuvitella ilmeemme, kun yöpaikka selvisi meille: jonkinlainen hotelli/hostelli. Teimme kuitenkin parhaamme ennen päivällistä: kävimme suihkussa ja puimme pitkälti samat vaatteet, jotka meillä oli päällä tullessa. Ei kauhean mukavaa, mutta kun ns. päivärepulla piti selvitä ja varustautuminen oli telttaan, niin… ei meillä paljoa muutakaan ollut :D Sitten söimme, istuimme iltaa ulkosalla ja suhteellisen ajoissa lähdimme nukkumaan, sillä suunniteltu aikataulu oli, että lähdemme 7.30 taas kansallispuistoon (n.½h ajomatka yöpaikasta). Eihän suunniteltu aikataulu tietystikään pitänyt, olemmehan afrikassa, vaan lähdimme matkaan n. 8.30.

Päivä kansallispuistossa oli todella mukava. Parasta oli mielestäni se hiljaisuus, mikä siellä vallitsi, jos auton moottoria ei oteta lukuun (sekin sammutettiin välillä). Jotenkin on myös aivan eriasia nähdä (villi)eläimiä eläintarhassa kuin nähdä niitä niiden luonnollisessa ympäristössä. Luonnolliseen ympäristöön liittyen eläimet ei siis ollut kuin eläintarhassa, että ”tässä tämä ja tuossa tuo” vaan puistossa ajeltiin ympäriinsä ja välillä meni pitkiäkin aikoja, ettei nähnyt kuin karua maisemaa. Koskaan ei tiennyt, mitä mutkan takana olisi. Kaikki tämä toi reissuunsa oman jännityksensä. Tosin toisin kuin eläintarhassa, minkään eläimen näkeminen ei sitten ollut lainkaan varmaa ja kolmen tunnin metsästyksestä, asiantuntevasta ja loistavasta oppaastakin huolimatta, emme lopulta nähneet itse kuningasta, leijonaa, mikä sinällään on hieman harmi, mutta kokonaisuudessaan reissu oli sen verran huikea, ettei pidä antaa yhden leijonan sitä pilata ;)

Takaisin Dar Es Salamiin palasimme siis sunnuntai-iltana. Jos yöpaikassamme lauantai-iltana pyörimme hyrränä ja ihmettelimme televisiota, ehjää, kunnon sänkyä ja veden juoksua hanasta, niin sunnuntai-iltana palasimme hyvin nopeasti takaisin todellisuuteen: Vapaaehtoisten talolle saapuessamme ensimmäisenä mielessämme oli suihku, sillä vaatteemme, hiuksemme ja kasvomme olivat ruskeana pölystä (olimmehan suurimman osan päivää seisseet "avoautossa" tähystellen eläimiä ja niillä hiekkateillä, jos missä, hiekka pöllysi). Totuus oli kuitenkin se, että vesikatko oli iskenyt jälleen. 

Tänään on ramadanin päättymisen vuoksi pyhäpäivä, ts. vapaapäivä. Olen yhden britin ja suomalaisen kaimani kanssa lähdössä Kunduchille, rannalle. Näin alkaa siis viimeinen viikkoni Tansanian auringon alla.

Kiitos taas kaikille viime päivinä viestejä lähettäneille, niitä on ilo saada :) Lopuksi vielä kuvia,olkaa hyvä.



Valkoinen seepra mustilla raidoilla vai musta valkoisilla raidoilla?

Reissun parhaimmat naurut saatiin, kun kuski sanoi "elefantti ylitti tuolla tien" ja seuraava jatkaa "mä en nähnyt!" Niin pieni ja huomaamaton elefantti ;)

Tämä oli aito, vaikka näyttää feikiltä. Parin metrin päähän sitä pääsi tai lähemmäksikin, jos vain uskalsi mennä, mutta kukaan ei mennyt.

Virtahepoja

Kuin kaksi marjaa ;)

Liguaani (kai se se on suomeksikin?)

Antilooppeja oli paljon!


Bumba

Leijona on swahiliksi simba. Valitettavasti emme nähneet muuta simbaa kuin tämän paluumatkalla ;)

Matkakumppanini viihdyttivät välillä laululla, tässä teillekin, erityisesti Leijona Kuninkaan ystäville: klikkaa tästä

1 kommentti:

Siru kirjoitti...

Muistuu ihan Krugerin kansallispuisto Etelä-Afrikassa mieleen noista sun kuvista :o).

Harmi, ettei systeemi toistanut musiikkia, mutta täytyypä pistää oma cd soimaan - viimeistään huomenna :o).

Nauti siellä olosta!