Viikonloppuun liittyen erityismaininnan ansaitsee lauantain aamupala. Aamupalalla oli nimittäin tarjolla tummaa leipää! Ei nyt ihan ruisleipään verrattavaa, mutta monta kertaa parempaa ja maukkaampaa kuin tuo valkoinen pullapaahtoleipä. Tosin joku muukin taisi tykätä tummasta leivästä, sillä mun saapuessa aamiaiselle, jäljellä oli enää vain yksi viipale. Se riitti kuitenkin vallan mainiosti, sillä positiiviset yllätykset eivät päättyneet tähän. Aamupalalla oli nimittäin myös lettuja, kaks per nenä. Täällähän ei myöskään mitään liesiä ole, joten oli siis suomalaisittain sanottuna muurikkalettuja ;) Hyvää oli! Niin kuin suomalainen kaimani täällä sanoi lauantaina "ainut syy, miksi herätä lauantai-aamuna ajoissa". Lettuja on siis tarjolla kuulema yleensä aina lauantai-aamuisin.
Nyt on sitten viikko alkanut täälläkin valkoisen paahtoleivän kera ;) Heh, kuittailen tuosta leivästä, mutta ihan oikeasti kun siinä vaan ei juuri ole makua. Lisäks mun maha tykkää enemmän tummasta leivästä.
Alkanut viikko ei ole ehtinyt pitää sisällään vielä mitään maata mullistavaa. Olen nyt aamupäivisin joka toinen päivä yhdessä luokassa ja joka toinen päivä toisessa luokassa. Tänään opetin matematiikkaa. En kyllä voi kuin nauraa kohtalon oikuille. Ne, jotka yhtään tietää mun aiemmista matemaattisista lahjakkuuksista mitään, ymmärtää, ettei matematiikan opettaminen ole mulla ihan ykkösenä ollut mielessä. (Nyt tuntuu siltä, että kirjoitan toistamiseen ehkä samankaltaista settiä, pahoitteluni, jos niin.) Täällä sitä kuitenkin teen. Seuraava elämäni suuri "vahvuus" (eli heikkous) on ollut englanti, etenkin jos pitää kielioppia ajatella. Parempi olla sanomatta koskaan ei koskaan, sillä se lienee varmin tapa löytää itsensä mitä oudoimmista tilanteista. Ei siis väliä aikaisemmilla matikan opinnoilla tai englannin kirjoituksilla, mun tehtävä täällä on aamupäivisin opettaa englantia ja matematiikkaa! En pääse mihinkään siitä, että mua naurattaa koko tilanne! Opettajat kuitenkin tykkäävät ja oon saanut äärimmäisen hyvää palautetta. Toki en ihan aina ole varma, onko siinä osa myös paikallista ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta.
Lämpötilat täällä on edelleen olleet ihan kiitettävät. Toisin sanoen, vettä ja vaatteita kuluu! On ihan uskomatonta, miten paljon täällä on pölyä. Vaatteet ei kerta kaikkiaan pysy puhtaana kauan ja jo toisaalta ihan hikoilunkin vuoksi vaatteita on pakko vaihtaa päivittäin (käytännössä kaksi tai kolmekin kertaa päivässä, sillä töihin pitää pukeutua konservatiivisesti, lisäks pitää huomioida helteinen keli ja kolmanneks iltaisin on suositeltavaa olla pitkää lahjetta ja hihaa hyttysten vuoksi). Tänään oli siis ryhdyttävä pyykkäyshommiin, kuva pyykinpesukoneesta:
| Pyykinpesukoneen moottori puuttuu kuvasta, mutta jonkun oli pidettävä kameraa ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti