Kevät tekee täällä tuloaan jo täysillä. Ulko-ovemme pieleen kadun varrelle on istutettu jo orvokit, aurinko on paistanut paljon enemmän kuin useampaan kuukauteen ja sen myötä lämpötilatkin on kohonneet välillä jo mukavan keväisiin lukemiin (auringossa on ollut jopa 15 astetta lämmintä! joskin kyllä täällä vielä kylmä viima on usein koettavissa).
Viime viikkoinen blogitus ei tainnut olla kovin valoisa. Kolme viikkoa kestänyt sairastelu antoi varmasti aiheensa... ;) Tällä viikolla olo on onneksi ollut jo paljon parempi, yskä vaivaa silti yhä ja täysin tästä räkätaudista en vielä ole päässyt. Suunta on kuitenkin hyvä ja kuten ennenkin sanottu: en ole ainoa, joka on täällä näin pitkän taudin saanut. Sitä on liikenteessä.
Mitä tähän viikkoon sitten... Nicolas lähti sunnuntai-aamuna työmatkalle ja tämä viikko on ollut siten hieman erilainen. Ann-Mariella oli työhaastattelu keskiviikkona, johon oli etukäteen valmisteltava maanantaina ja tiistaina, joten etenkin maanantaina vietin paljon aikaa lasten kanssa. Keskiviikkona Ann-Marien oli lähdettävä jo seitsemän aikaa aamulla ja ensimmäistä kertaa täällä oloni aikana aloitin aamun yksin lasten kanssa ja vietin muutenkin tiiviisti monta tuntia heidän kanssaan. Onneksi kaikki sujui hyvin! Akselin kanssa leivoimme kauralastuja, jotka eivät syystä tai toisesta suostuneet kuitenkaan leviämään uunissa - Maku oli silti vallan erinomainen! Leipomisen lisäksi pelasimme kimbleä ja auttoipa Aksel minua pyykkipäivän kunniaksi pyykkienkin laitossa etsimällä puhtaitten pyykkien joukosta sukkapareja.
Yhdentoista aikaa Akselin koulukaveri äitinsä kanssa haki Akselin sitten heille leikkimään ja minä jäin kahden Anitan kanssa. Ensimmäinen reilu tunti Akselin lähdön jälkeen vierähti kuitenkin todella nopeasti, sillä kaiken tohinan keskellä paikkojen siistiminen oli jäänyt enkä jaksanut välittää siitä, sillä tiesin minulla olevan aikaa siihen Akselin lähdettyä. Saatuani paikkoja edes kohtuullisen kuntoon olikin jo sitten minun ja Anitan lounaan aika ja sen jälkeen Anita nukahtikin päiväunilleen ja sain pari tuntia omaa aikaa. Joskus lähellä neljää Ann-Mariekin tuli jo sitten takaisin kotiin, haki Akselin ja sain jatkaa vapaa-aikaa.
Tänään Ann-Marie antoi minulle sitten ennalta sovitusti iltapäivän ja illan vapaaksi, korvauksena kun viime lauantaina hoidin Anitaa aamupäivän (ja osan iltapäivästä). Vapaa-ajan vietto kotona on usein hieman monimutkaista, etenkin jos perhe on kotona, joten saadakseni todella omaa-aikaa päätin lähteä ulos ja Nyoniin. Nyonissa kävin ostamassa Akselille synttärilahjan (Akselilla on ensi maanantaina synttärit, mutta juhlimme jo sunnuntaina). Olin etukäteen päättänyt ostaa paidan, mutta lastenvaatekaupassa alkoi jo itseänikin huvittaa, kun en meinannut osata kahden t-paidan välillä valita, kummanko otan. Päädyin lopulta valkoiseen auto t-paitaan :)
Nicolas palaa työmatkaltaan huomenna. Samassa matkassa tulee myös Nicolaksen äiti Sylvian, joka viettää täällä sitten viikonlopun ja osan ensi viikosta. Kuten olen jo joskus aikaisemmin maininnut, Nicolaksen äiti on aivan ihana tapaus ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, saamme hellittää Ann-Marien kanssa otettamme keittiö-hommien suhteen. Kaiken lisäksi minulle koittaa vapaus viikonlopun lisäksi myös maanantaina, jolloin saan taas viettää vapaapäivää, voipi olla, että jos Sylvian vain viipyy tällä keskiviikkoon, vietän tiistainkin vapaalla. Nämä korvauksena siitä, että viikon päästä viikonloppuna jään lauantaista sunnuntaihin (todellakin siis yön yli) lastenvahdiksi. Hieman hirvittää, sillä en ole edes täysin kokonaista päivää aamusta iltaan viettänyt näiden lasten kanssa itekseni ja nyt jään sitten viikonlopuksi (tai lauantaista sunnuntaihin) heidän kanssaan. Kumma tunne, vaikka paljon on lasten kanssa ollut, silti tällaiset tilanteet jotenkin vähän hirvittävät. Ehkä se on vain itseluottamuksen puutetta. En tiedä. Tai sitten mietin liikaa "mitä jos jotain sattuu?", minä kun en edelleenkään puhu ranskaa. No... Tätä on aikaa miettiä, se on vasta viikon päästä, joten aion nauttia nyt tästä, kokonaan vapaasta viikonlopustani! :)
Pian alkavalle viikonlopulle ei tosin kyllä ole paljon suunnitelmia. Huomeniltana vietämme tyttöjen iltaa Beckyn ja Paulin luona elokuvan ja pizzan merkeissä, Paulin ollessa jossain muualla. Lauantaista en vielä tiedä ja sunnuntaikin lyö tyhjää, paitsi sunnuntai-iltana kai juhlitaan 5-vuotis synttäreitä :)
Että näin. Lopettelen tältä erää ja alan suuntamaan katsettani huomisaamun ranskan tunnille.
à bientôt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti