Ottaa tästä kevät-kelistäkin selvää! Aamu ehti valjeta täällä tänään aurinkoisena. Jo aamupalaa syödessäni tummat pilvet olivat peittäneet taivaan ja satoi vettä. Sittemmin täällä on tähän iltapäivän hetkeen mennessä nähty myös lumi/räntäsadetta...
Viime päivien kuulumisia voisi tiivistää aika hyvin sanoihin "otetaan rennosti". Sain viime torstaina iltapäivän vapaaksi, niinkuin taisin jo mainita. Perjantaina Nicolas tuli sitten työmatkaltaan ja mami (=Nicolaksen äiti) tuli samassa kyydissä viettämään aikaa keskiviikkoon asti täällä. Mainitsemani tyttöjen ilta perjantaina jäi loppujen lopuksi minun osaltani väliin. Olin yksinkertaisesti vain todella väsynyt, kai se johtuu tästä taudista, mikä ei vieläkään täysin ole kadonnut. Vaikka harmitti toisaalta jäädä kotiin, niin loppujen lopuksi iltamme kotosallakin oli mukava: Söimme folioihin käärittyä uunilohta ja suklaista jälkiruokaa. Istuimme iltaa ja ilahduttavinta itselleni oli huomata, että monessa kohtaa ranskankielistä keskustelua seuratessani ymmärsin, mistä puhutaan.
Sairastelustani puheenollen, annoin sille lopulta tänään periksi ja menin toista kertaa täällä oloni aikana lääkäriin. Becky, joka vetää myös au-pair iltoja ja jonka kanssa olen muutaman kerran käynyt kahvilla, lähti kaverikseni - Ranskankielen taitoni kun ovat vielä kaikesta edistymisestä huolimatta jokseenkin vajavaiset ;)
En ole vielä täysin päässyt perille tästä sveitsiläisestä terveydenhuollosta, mutta saamani vaikutelman perusteella täällä ei tunneta samanlaista terveyskeskus-kulttuuria kuin Suomessa. Myös sosiaaliturva on täällä erilainen ja sen takia täällä vaaditaankin jonkinlaista sairasvakuutuksen olemassaoloa kaikilta (minulla se tulee matkavakuutuksesta). Tästä voi päätellä myös sen, että lääkärikäynnit maksavat. Tämän päiväisen käyntini hintaa en vielä tiedä, mutta yleensä ne ovat kuulema 100-200 frangin välillä eli hipovat samoja hintaluokkia, mitä Suomessa yksityisellä lääkärivastaanotolla käynti saattaa maksaa. Toisaalta ihmettelen tätä systeemiä, niin paljon kuin täällä onkin "edistyksellisyyttä", tällainen terveydenhoitorakenne ihmetyttää tai lähinnä en kai ymmärrä tätä.
Tämän päiväisellä lääkärikäynnillä koin kuitenkin muutakin ihmeteltävää. Hiihtolomalla Vercorinissa lääkärissä käydessäni en osannut ihmetellä tietokoneen puuttumista lääkärin vastaanottohuoneessa, sillä sisustus oli muutenkin vanhainaikaiseen tapaan toteutettua. Tänään mennessäni kuitenkin lääkärille Nyonin yhteen lääkärikeskukseen, ihmettelin, kun lääkäri ei kirjoittanutkaan muistiinpanojaan koneelle vaan paperille! Mutta maassa kai maan tavalla. Ei minua tietokoneen puuttuminen häirinnyt :)
Mutta näin. Varmaa ratkaisua tilanteeseeni ei tänään löytynyt. Minulla on taas hieman lämpöä, mutta pikatulehdusarvo tms. ei ollut huomattavan paljon koholla. Minua vaivannut yskä ei myöskään ole keuhkoputkentulehdusta. Lääkäri, joka muuten positiiviseksi yllätykseksi puhui englantia eli selvisin vastaanotolla yksin, ei kuitenkaan vaikuttanut täysin tyytyväiseltä. Hän oli samaa mieltä kanssani, että kuukauden kestänyt tautikaan ei ole normaalia, mutta toisaalla hän ei keksinyt, missä vika on... Lopputuloksena päädyimme nyt kokeilemaan allergialääkkeitä. Sveitsiin yhdistetään usein kalleus ja täytyy myöntää, että lääkärissä ja apteekissa sen kalleuden kyllä ainakin huomaa, jos se joissakin asioissa sattuukin jäämään vähän pimentoon! Ilman vakuutusta saisin varmaan pahemmat taudit apteekin kassalla kuin pysytellessäni kaukana sieltä =D
Toivottavasti asiat alkaisivat tästä nyt kuitenkin lutviutua ja voisin jättää tämän viimeiseksi blogitukseksi sairasteluistani. Mitä muihin uutisiin täältä tulee, eilen vietettiin Akseli täyttää tänään 5-vuotta ja juhlistimme sitä eilen perheen, mamin ja suomalais-bolivialais -tuttavaperheemme kanssa. Mukavaa oli ja mamin tekemä kakku oli sen verran suuri menestys, että se katosi suihin jo eilisillan aikana. Emme siis syö kakkua enää tänään, virallisena synttäripäivänä ;)
Ja sitten asiaan, josta en olekaan vielä kertaakaan maininnut, vaikka mieli on tehnyt: Isäntäperheeni on hankkimassa uuden kodin :) Vietämme nyt siis kaikki viimeisiä kuukausia tässä asunnossa. Uusi koti näkyy melkein keittiön, olohuoneen ja minun huoneeni ikkunaan. Ei kuitenkaan aivan täysin, mutta uuden kodin puutarhassa kasvava puu näkyy :) Koti on siis toisella puolella lähellämme kulkevaa moottoritietä eikä muutto tule tuomaan suurempia muutoksia Akselin kouluun tai koulubussille menoonkaan. En ole vielä päässyt näkemään uutta kotia, joskin se on luvattu minulle vielä ennen lähtöäni esitellä - Ja niin, en siis muuta perheen mukana, sillä perhe muuttaa vasta elokuulla ja minun lähtönihän koittaa jo heinäkuulla.
Nyt on kuitenkin aika lopetella tältä erää. Toivon pääseväni pienestä lämpöilystä huolimatta illan CrossLink:iin, mutta sitä ennen taidan käväistä vaaka-asennossa ;)
à bientôt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti