No, katsotaan nyt, mikä todellisuus tulee olemaan, mutta näillä näkymin näin. Terveisiä vain täältä vipinän keskeltä. Täällä asunnossa, mikä ei ole pieni mutta ei valtavan suurikaan, vilisee tällä hetkellä talonväen lisäksi Nicolaksen sisko miehensä ja vuoden ikäisen poikansa kanssa. Lisää vilinää on tiedossa, kun lähitunteina Nicolaksen isä vaimonsa ja 4-vuotiaan tytön kanssa tulee tänne. Tällä kokoonpanolla vietämme tämän illan, ensi yön ja huomisen aamupäivän. Lounaan jälkeen (mikä voi olla jo hyvän matkaa iltapäivän puolella, tuntien kulttuuria yhtään) suuntamme sitten Vercorin -nimiseen paikkaan hiihtolomalle, lumen ja todennäköisesti pakkasen keskelle.
Tämä päivä ja koko viikko on ollut aika moista vilinää, kun lähtövalmisteluja on tehty, mutta nyt kaikki alkaa olla ainakin puoliksi tehty. Okei, ehkä ollaan lähempänä loppua kuin alkua, mutta valmista ei todellakaan vielä ole. Mutta jos jotain täällä ollessa on oppinut, aikatauluista ei pidä ottaa liikaa stressiä - en siis ihmettele tätä tilannetta laisinkaan :)
Mitä tästä viikosta sitten kertoisi... Juuri tällä hetkellä lyö hyvin tyhjää. Viikolla oli tiistaina aikamoinen myrsky täällä. Lienee osittain samat tuulet meuhkanneet täällä kuin Pariisissakin, jossa lentokenttä oli illasta suljettu myrskyn takia. No, kyllä meilläkin parvekkeelle kertyi aikamoinen määrä roskaa ja heiveröisemmät tavarat vaihtoivat "itsestään paikkaa". Mutta... Se olikin hyvä syy pitää pyjama päivää - etenkin kun suurimman osan päivää vietin Anitan kanssa kaksistaan.
Flunssa on ollut myös yksi seuralaisistamme tämän viikon. Eniten se on kiusannut minua ja Akselia, mutta jonkinverran myös Anitaa. Hiljalleen kuitenkin kai voiton puolella tai en tiedä, mutta toivoisin niin.
Ai niin. Ja olihan eilen Link-ilta ystävänpäivä partyjen muodossa. Ne pippalot jäivät vain omalta osaltani aikamoisen lyhyiksi, sillä kävipä niin, ettei bussikuski käden heilutuksestani huolimatta pysähtynyt pysäkilleni vaan pikemmin ajoi hurjaa vauhtia ohi! Ärsytti todella paljon, mutta.. minkäs teet. Kävelin takaisin kotiin ja vaihdoin vapaalle :) Seuraava bussi olisi nimittäin mennyt vasta tunnin päästä ja siinä vaiheessa olisi jäänyt enää tunti aikaa viettää ystävänpäivä pippaloita, joten.. Jätin väliin :( Mukavan illan sain silti aikaiseksi, kun katselin Suomen televisiota internetin kautta. Selvisinpä myös ajoissa nukkumaan, mikä teki hyvää, ajatellen sitä, että seuraava viikko tulee olemaan tiivistä yhdessäoloa isommalla porukalla ja mukana vilisee vielä muutamia innokkaita pikku-ihmisiä, jotka eivät ole vielä löytäneet pitkään nukkumisen autuutta :)
Mutta näin. Se on taas tänään fondue-illallisen aika, njam! Ja tosiaan, poistun maisemista, joten älkää epäilkö hengissä oloani, vaikka minusta ei kuuluisikaan mitään seuraavan viikon aikana :)
Loppukevennykseksi voisin jakaa teille vielä tänään pienen hauskan tekstin, jota ääntämismielessä harjoittelimme tänään (valitan, että niille jotka eivät osaa lukea ranskaa, tämä ei välttämättä aukea mitenkään ja niillekin ketkä osaavat, niin pointtini on lähinnä se, kuinka hauskalta moinen teksti kuulostaa ääneen luettuna).
"Un grand dindon marron
Recontre un lapin blanc.
<
<
Tonton peint un pingouin,
Et Tintin prend un bain.
A demain, Monsieur Dindont!>> (A.B.)
Hauskaa viikonloppua ja sitä seuraavaa viikkoa. À bientôt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti