perjantai 16. syyskuuta 2016

Karhunkierros - 4.päivä

Jälleen vähän niin ja näin nukuttu yö takana ja kai se alkaa väsymyskin painaa sitten niin, että liikkeelle lähdettiin rauhassa. Toki muinakaan päivinä ei oo hötkyilty. Kroppa alkaa myös osoittamaan ne lihakset, jotka eivät toviin ole treeniä saaneet ;)

Yöpymispaikaltamme Ansakämpältä lähtiessä reitillä oli jopa hienoista "ruuhkaa". Ei nyt mitään sellaista, ettei joukkoon meinaisi mahtua, mutta ehdottomasti aiempiin päiviin ja yöpymispaikkoihin verraten porukkaa oli paljon.

Päivän sää on ollut pilvinen ja jopa hiukan sateinen. Kilometrejä tuli askellettua noin 19, joista erityisesti viimeinen viisi kilometriä oli melkoisen vaikea kulkuista ja haastavaa. Iskän kanssa tuumimme, että yhtään kunnoltaan heikommassa tai rajoittuneemmalle päivän taival ei olisi sopinut. Meilläkin reitti söi molemmilta mehuja ja alkoi hymy hyytyä. Jälkikäteen molemmat meistä tunnustivat, että talsiessa oli tullut kyseenalaistettua vaeltamisen ihanuus ja mukavuus. Ehkä se kuitenkin on niin kuin monessa muussakin asiassa, ilman haasteita ja vaikeuksia ei ne ilot ja mukavuudetkaan tunnu yhtä ihanilta.

Vaikeasta maastosta ja väsyneistä matkamiehistä huolimatta Harrisuvannon laavulle selvittiin. Siellä vietnamilais-suomalainen pari istuskeli nuotion äärellä ja pääsimme siis valmiiden tuleen äärelle iltaruoan laittoon. Laavulle saapuessa saavuimme myös samalla reitin sille pätkälle, jossa iso- ja pieni karhunkierros kulkevat samaa matkaa. Seuraavalle kämpälle, Siilastuvalle, ei Harrisuvannolta olisi montaa kilometriä ja nuotiolla istuskelevalta pariskunnalta kuulimme, että maastokin olisi kuin jalkakäytävää kulkisi. Iskän kanssa jo hieman aloimme harkita, pitäisikö iltapalan jälkeen ehkä vielä jatkaa matkaa kämpälle. Saimme kuitenkin samassa kuulla, että päivällä Siilastuvalla oli ollut paljon porukkaa ja tupa ei ole järin suuri. Tämä tieto riitti sekä iskällä että minulle ja lähes yhdestä suusta totesimme "jäädään tähän yöksi". Pedit siis jälleen pystyyn iltaruoan jälkeen ja uni voitti, ensin iskän ja lopulta minutkin.

Ei kommentteja: