joita kohti kuljemme.
Toisten luo päästään,
toisten ohi vain kuljetaan,
mutta Isä on majakkana matkalla
tienviittana risteyksessä.
Hän on vierellä kulkijana
lähellä silloinkin
kun me olemme kaukana.
Ja juuri se, tekee tästä tiestä
turvallisen kulkea." (E.L.)
Rakas pikkusiskoni taiteili mulle aivan ihanan taulun 24-vuotispäiväkseni vajaa viikko sitten. Enpä olisi sunnuntaina vielä arvannut, kuinka paljon pohdittavaa saisin noista unelmista koko viikolle.
Aktiivisimmat uutisten seuraajat saattavat tietää, että Keniassa on hieman ollut levotonta viime aikoina. Maanantaina menin sähköpostille täyteltyäni ensin lähes tunnin lähtöön liittyviä kaavakkeita. Sähköpostissa odotti täydellinen yllätys: Harjoitteluni peruuttamista harkitaan vakavasti muuttuneen tilanteen vuoksi! Keskiviikkona oli sitten tapaaminen kv-koordinaattoreiden kanssa, tänään puolestaan tutor-opettajan kanssa ja sen jälkeen taas toisen kv-koordinaattorin kanssa. Nykyiset Keniassa koulustamme harjoittelussa olevat opiskelijat ovat palanneet/palaamassa tällä viikolla takaisin ja tilanne on sieltä kaikuneiden viestin perusteella ollut aika turvaton. Sain kyllä tehdä itse valintaa, haluaisinko kaikesta huolimatta lähteä, mutta koska koulun johto suositteli harjoittelun peruuttamista, katsoin paremmaksi noudattaa suosituksia. Ei siis Keniaan ainakaan tammikuussa. Afrikka on ollut aina unelmani, kuten aiemmin toin jossain tekstissäni esille, joten voitte vain arvata, miltä tällainen päätös tuntuu, kun ensin pitkään harkittuani päätän uskaltaa lähteä ja sitten yht'äkkiä kuviot menevät uusiksi.
Uutta harjoittelupaikkaa on jo pohdittu ja päätöksiä sen suhteen olisi tehtävä aika pian. Taloudellisesti uusi kaavailtu paikka olisi kuitenkin isompi satsaus, joten täytyy nyt katsoa, onko sitten mahdollista lähteä jo tammikuussa vai jääkö tuonnemmaksi. Kovasti toivoisin kuitenkin, että ennemmin tai myöhemmin. Tämä uusi kohdekin olisi Afrikassa, mutta kerron siitä lisää, jos asia tulee ajankohtaisemmaksi.
Kulunut viikko on ollut kaikesta johtuen todella kiireinen ja jossain mielessä myös raskas. Jotenkin siskoni kirjoittama runo on kuitenkin kolahtanut ja lohduttanutkin erityisesti tällä viikolla. Olen nyt kulkenut yhden unelma-välietapin ohi, mutta ehkä toisen etapin luo jo sitten pääsisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti